Yritystalousagrologista Remontti-Ainoksi

Viidenkympin villityksiä on monenlaisia: toiset hankkii moottoripyörän, toiset vaihtaa puolison nuorempaan, minä vaihdan alaa. Maatalousalan koulutuksella ei tehdaskaupungissa työllisty, joten on keksittävä jotain muuta.

Maatalon tyttönä lähdin ensin emäntäkouluun ja opiskelin sitten yritystalousagrologiksi. Emäntäisäntää minusta ei kotitilalleni tullut ja työuranikin loin toimittajana erikokoisissa paikallis- ja aluelehdissä eri puolilla Pohjois-Savon maakuntaa. Lehtialan tunnen myynninasiakaspalvelusta ilmoitusten tekemiseen ja kirjoittamisesta kuvaamiseen ja lehden taittamiseen. Vain painokoneen käyttämistä en osaa.

Olen koulutukseltani agrologi, mutta ammatiltani toimittaja. Muodollinen pätevyys alalle puuttuu, joten aukeavia toimittajan paikkoja on näillä vuosikymmenillä turha hakea. Opistotason agrologi jää nykypäivänä amk-agrologin jalkoihin, joten on keksittävä muuta. Kirvesmiehen ammatti on pieni sukuvika, joten sille ajauduin seuraavaksi. Sisustaja-verhoilija -mutkan kautta tosin, Anu Pesonen kertoo.

Hyvä työllistyy aina

Kun aloitin sisustaja-verhoilijan opinnot Savon ammattiopistossa jokunen vuosi sitten, kysyin opettajaltani, millaiset työllistymismahdllisuudet sisustajilla on. Hän totesi, että hyvä työllistyy aina.

Reilut kaksi vuotta sitten en osannut edes akkuporakonetta käyttää. Nyt osaan maalata, tapetoida, rakentaa sisäseiniä ja laatoittaa. Sisustajaksi valmistumisen jälkeen jatkoin talonrakentaja-linjalla ja tähtäin on valmistua kirvesmieheksi jouluna 2018. Osaamisen pakkiin on kertynyt jo paljon perustus-ja runkovaiheen töistä.

Kaikista takavuosien opinnoista on kuluneiden vuosien aikana ollut hyötyä. Viimeisin todiste siitä on liikeideakilpailun voitto joulukuussa 2017.

Varkauden Kauppakamari lanseerasi kevättalvella 2017 liikeideakilpailun, Sata uutta leijonaa. Siitä se sitten lähti, Remontti-Ainot, neljän sisustus- ja talonrakennusalaa opiskelevan naisen yritys. Ideamme oli tuoda naisia näkyvämmäksi remontointialalla ja tehdä kodin pintaremontteja, isompia ja pienempiä. Yritys huomioi naisnäkökulman niin työvaatteissa, työkaluissa ja tarvikkeissa kuin asiakaspalvelussakin.

Ainot kävivät pariin otteeseen juttelemassa liikeideasta, markkinoinnista ja liiketoimintasuunnitelmasta Kauppakamarin ja Uusyrityskeskus Wäläkyn ihmisten kanssa. Samaan aikaan he suunnittelivat joulukuun alkuun huipentuvaa finaalia, veret seisauttavaa esitystä, joka voittaisi tuomariston puolelleen. Finaali käytäisiin Leijonan luola -periaatteella; liikeidea esitellään kolmelle alueen yritysvaikuttajalle, jotka sitten puntaroivat idean mahdollisuudet ja julistaa voittajan.

Syksyn aikana Ainot rakensivat lavasteen, ”Pömpelin” , kuvaamaan osaamistaan. Tarvikkeet kaiveltiin puujätelavoilta, poistolaareista ja omien kaappien kätköistä. Ilman piirustuksia ja omasta päästä syntyi pyörillä liikkuva rakennelma. Pömpeli konkretisoi osaamisen sisärakentamisesta pintakäsittelyyn ja sisustamiseen.

Ainot eivät jätä asioita puolitiehen, joten he hankkivat itselleen sponsoriksi leppävirtalaisen työvaatevalmistaja Dimexin ja ottivat yhteyttä alueen lvi- ja sähköalan yrityksiin sekä tilitoimistoon. Sisustuspuolen osaamista nelikolla on, mutta lvi- ja sähkö-alan sekä taloushallinnon osaamista ei. Silloin on luotava hyvä yhteistyöverkosto.

Verenseisauttajaksi Ainot tekivät mainosvideon. Videoon saatiin miesnäkökulmaa SAKKY:n aikuispuolen opettajasta, Viljakaisen Janista.

Voittajista yrittäjäpolulle

Leijonien finaali oli joulukuun alussa paikallisen elokuvateatterin pääsalissa. Sali pursui yleisöä ja eturivissä istui tiukannäköinen raati. Video teki juuri oikean vaikutuksen ja sen jälkeen esiintyminen olikin helppoa. Työn esittely ja dekoreeraus sujui juuri niin kuin piti ja liikeidean sanallinen esittäminenkin vakuutti.

Remontti-Ainot vakuutti ideallaan ja osaamisellaan kolme yritysvaikuttajaa ja voitti kilpailun. Mitä kaikkea menestys nelikolle poikii, se jää nähtäväksi. Kilpailijoista kolme pyörittää tällä hetkellä ny-yritystä ja tekee sisustajan töitä opiskelun ohessa. Janissa Hänninen, Jonna Juvonen ja Riina Nissinen ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että pientä hanttihommaa on tarjolla koko ajan. Ja jos oot hyvä, niin sitten enemmän. Eihän tässä kerkee kouluun ollenkaan! Riina tiivistää kolmikon tunnot.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opiskelija perustaa oikealla rahalla toimiva ny-yrityksen. Sen myötä työelämätaidot ja taloudenhallinta vahvistuvat sekä vuorovaikutustaidot ja yrittäjäasenne kehittyvät. Ohjelma on avoin kaikille yläkoululaisille ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville, ja se on osa oppilaitosten opetusta.

Rakennusmestariksiko vielä?

Henkilökohtaisella tasolla sain kilpailusta rutkasti itseluottamusta ja -varmuutta. Hyödynsin aiempaa työkokemustani toimittajana ja yritystalousagrologin koulutustani liiketoimintasuunnitelman kirjoittamisessa, talonrakennusalan opinnoista taas oli hurjasti hyötyä Pömpelin runkotöissä. Liikeideakilpailuun osallistuminen vahvisti edelleen sitä käsitystä, että olen omalla alallani nyt.

Nälkä kasvaa syödessä ja opiskeluintoa riittää. Lvi-puoli ja etenkin rakennusmestarin opinnot kiinnostavat, mutta välillä pitää päästä kiinni työelämäänkin. Suunnittelu-ja työnjohtotehtäviin ei ole mitään asiaa, jollei ymmärrä itse perustyöstä mitään. Seuraava haaste onkin vakuuttaa tuleva työnantaja siitä, että naisesta on rakennusalalle. Putkipuolen ammattilaiseksi tai rakennusmestariksi opiskellaan sitten oppisopimuksen kautta.

Alkuperäinen kirjoitus Sakkyn sivuilla

Nuori yrittäjyys – ohjelma auttaa opiskelijoita yritystoiminnassa

Logistiikka-alan perustutkinnon keväällä suorittanut Santeri Lahti johtaa nykyään omaa yritystoimintaa ja työllistää itsensä Logistiikka Lahti yritystoimintansa kautta. – Valmistuin keväällä Savon ammatti- ja aikuisopistosta. Osana opintojani olin mukana Nuori Yrittäjyys –ohjelmassa, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa oma NY-yritys, jonka avulla harjoitellaan yritystoimintaa opintojen aikana. Osallistuin myös valtakunnalliseen Uskalla Yrittää –kilpailuun, jossa olin Kuopion paras NY-yritys ja valtakunnallisestikin kymmenen parhaan joukossa, Lahti kertoo.

Turvallinen tapa kokeilla yritystoimintaa

Nuori Yrittäjyys – ohjelmat tukevat yrittäjyyskasvatusta osana koulutusalojen opetusta. Tavoitteena on saada nuoret tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä ja oppia tekemällä. Ohjelmat on tarkoitettu 7 – 25 –vuotiaille ja ne pitävät sisällään taloudenhallintaa tukevia ohjelmia, työelämätaitoja tukevia opintoja sekä nuorten yrittäjyyskasvatusta. – Nuori Yrittäjyys – ohjelmat tarjoavat turvallisen tavan kokeilla yritystoimintaa, Lahti toteaa.

Logistiikka-alan työpalveluja yrityksille

Santeri Lahti myy yrityksensä kautta työpalveluja logistiikka-alan yrityksille ja yksityisille ihmisille. – Olen tehnyt kaiken mahdollisimman helpoksi yrityksille. Valttinani on joustava toiminta. Kun yrityksellä on tarve työntekijälle, olen käytettävissä. Tällä hetkellä teen töitä Schenker Oy:n alihankkijana toimivalle Pohjois-Karjala Kuljetus Nevalainen Oy:lle. Toimitamme keittiökalusteita ja kodinkoneita sisäänkantona, Lahti kertoo.

Lahti kuvailee logistiikka-alan töitä varsin monipuoliseksi. – Opiskelija voi suuntautua hyvin monenlaisiin logistiikka-alan töihin. Omassa työssäni kuljetuksen osuus on vain noin 10 % työstä ja suurin osa työstä on kantamista, lastausta ja purkamista. Pidän käsillä tekemisestä ja työstäni.

Väylä avoinna yliopistoon

Lahti on aiemmin työskennellyt mm. Savon Kuljetus Oy:ssä. –  Oppilaitoksessa opin alan perusasiat ja pääsin hyvään alkuun. Osaaminen täydentyy kyllä työelämän myötä. Opiskelun aikana olin töissä mm. Savon Kuljetus Oy:n terminaalissa, jossa tein töitä muutamana yönä viikossa.

Tammikuussa Lahti matkaa armeijan harmaisiin, mutta muitakin tulevaisuuden suunnitelmia jo on. – Toisen asteen ammatillisen koulutuksen pohjalta pystyy hakeutuman myös yliopistoon. Itseäni kiinnostaa Kauppatieteellinen, jonne aion hakeutua.

Lisätietoja ja alkuperäinen blogi Sakkyn sivuilla

NY – mielekäs tapa oppia

Kaverukset Jesse Kallio ja Ville Tiihonen ovat tunteneet toisensa jo yläkoulun seiskalta. Molemmat päätyivät opiskelemaan liiketalouden kaksoistutkintoa ja tänä syksynä alkoi kaverusten toinen opiskeluvuosi.

– Ensimmäisen kerran kuultuna Ny-yrityksen perustaminen kuulosti tosi vaikealta. Kuitenkin opiskelun yhdistäminen harrastukseen ja kiinnostuksen kohteeseen houkutti kokeilemaan. Ilman Leena Laakso- Seppälän ehdotusta olisimme vieläkin laskemassa kuvitteellisen Mikon kukkaostoksia, Savon autofixin yrittäjät virnistävät.

–  Pari tuntia meni perustamiseen ja kaikki asiat ovat järjestyneet helposti. Lokakuun alusta perustettu Ny- yritys Savon autofixi vaihtoi viikon aikana yli 90 renkaat. Saimme asiakkaaksi muun muassa yhden kuljetusfirman, jonka renkaat vaihdoimme. Saimme paiskia tosissaan töitä, työpäivät venyivät vähintään kellon ympäri. Jouduimme jopa kieltäytymään noin 40- 50 renkaanvaihdosta. Tälle viikolle olisi vielä riittänyt töitä, mutta koeviikko pitää hoitaa kunnialla- teemme tätä opiskelun ohessa. Toimintamme perustuu siihen, että renkaat vaihdetaan asiakkaan pihassa. Tavoitteenamme ovat pysyvät asiakkaat. Jatkossa tarjoamme huoltoja autoille; jarrut, tulpat öljyt ja onnistuupa jopa takaiskarin vaihto, Ny- yrittäjät kertovat.

Palvelu tavoitti asiakkaat facebookissa, ajoitus oli sopiva ja julkaisut tavoitti hetkessä tuhansia ihmisiä. Yrittäjät itse suunnittelivat kilpailut ja markkinoinnin.

– Olemme huomanneet, että meille on kehittynyt pientä bisnesvaistoa. Mietimme mitä voisi parantaa yrityksissä ja millä voi ansaita. Tekemällä oppiminen sopii meille ja tämä on todella mielekäs tapa opiskella. Ny- yrittäjyys on tapa suorittaa 15 osaamispistettä. Yrittäjyys ei ole pois suljettu vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Sopiva työmäärällä Ny- yrittäminen on tapa kerätä ensi kesäksi rahaa, Jesse ja Ville kertovat.

Tutustu Savon autofixiin facebookissa

 

Kiinnostuitko opiskelusta?

Yhteishaku 20.2-13.3.2018 – lue lisää ja hae opiskelemaan
Katso kaikki Savon ammattiopiston koulutukset  TÄÄLTÄ

Alkuperäinen blogi-kirjoitus täältä

Opiskelija Markus Karjalainen metallialan kesätöissä

16-vuotias Markus Karjalainen opiskelee ensimmäistä vuotta metallialaa Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

– Aloitin kesätyöt Savon Kilvellä jo toukokuun alussa. Kesätyöt sisällytetään opintoihini ja saan niistä opintopisteitä, nuori mies kertoo. Miehen suuntautumisalana on koneistus, joten Savon Kilpi sopi hänelle enemmän kuin hyvin kesätyöpaikaksi.

Yrityksen toimitusjohtaja Arto Pesonen on ollut tyytyväinen Karjalaisen työpanokseen.

–Tuotantomme opaste- ja kilpialalla on varsin valvottua, joten teemme millintarkkaa työtä. Yrityksemme periaatteena on oppia itsenäiseen työskentelyyn, ja hyvin hän on pärjännyt.

Karjalainen on monin tavoin malliesimerkki, sillä hänen opintonsa ovat edenneet etuajassa.

– Jo nuorempana kotipuolessa mopohommissa ja muissa vastaavissa metalliala tuli tutuksi. Valintani alan suhteen oli selkeä. Savon Kilvessä olen päässyt tekemään levyjen leikkaamista, tehnyt kiinnityksiä ja levyjen särmäyksiä sekä käyttänyt niittauskonetta. Pääasiallinen työmateriaali on ollut alumiini.

– Käytössämme on kilpituotannon kärkimerkit, laadukkaat raaka-aineet sekä uudenaikainen teknologia. Henkilökuntamme on pitkän linjan ammattilaisia ja heidät on erikoiskoulutettu vaativiin tuotannon eri tehtävin. Nämä yhdessä takaavat laadukkaan tuotannon raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen, Pesonen kertoo.

Savon Kilpi on tehnyt Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa muidenkin kuin metallialan kanssa yhteistyötä.

– Yhteistyötä on tehty myös pintakäsittelyalan kanssa. Varsinkin sesonkiaikoina oppilaitosyhteistyö korostuu. Vaikka pääsääntöisesti olen ollut hyvin tyytyväinen, toivoisin panostettavan lisää opiskelijoiden työelämävalmiuksiin. Että tullaan ajoissa töihin ja tehdään sovitusti hommia. Tällöin ura kohti ammattilaisuutta saa parhaan alun. Pyrimme rohkaisemaan opiskelijoita parhaamme mukaan. Apua ja neuvoa saa ja tulee kysyä. Myös yrityksellä on oma vastuunsa antaa selkeää perehdytystä opiskelijoille.

Teksti ja kuvat: Markku Penttilä, Savon koulutuskuntayhtymä, Tiedottaja.


 

Lisätietoja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta:

  • Maija Savolainen, projektipäällikkö, Työpaikalla tapahtuu -hanke, maija.savolainen(at)sakky.fi, puh. 044 785 3545
  • www.sakky.fi/tyopaikalla-tapahtuu/tyopaikalla-tapahtuu-hanke
  • Katso Savon ammatti- ja aikuisopiston järjestämät koulutukset www.sakky.fi/koulutushaku

Savon Kilpi Oy

Savon Kilpi Oy on Kuopiossa toimiva kilpiä, opasteita ja liikennemerkkejä valmistava yritys. Vuonna 1982 perustetun yrityksen laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat mm. liikennemerkit, ulko- ja sisäopasteet, osoitenumerot, tie- ja katunimikilvet, ovikilvet, opastejärjestelmät, nimineulat, laitekilvet sekä muistolaatat. Tuotantokapasiteettia löytyy yksittäisestä tuotteesta tuhansin kappaleisiin. Yritys on palkittu mm. Kuopion Käsit  yö- ja tehdasseuruus ry:n Vuoden Yrittäjä -palkinnolla.

Suomen paras levyseppä-hitsaaja tavoittelee maailmanmestaruutta

Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskeleva Juho Nissinen osallistuu lokakuussa kansainväliseen World Skills ammattitaidon mm-kilpailuun Abu Dhabissa lajinaan teräsrakennetyöt.

Teräsrakentajan tehtäviin kuuluu valmistaa ja asentaa teräspalkeista ja -levyistä valmistettuja rakenteita, joita voi olla esimerkiksi pienet kaiteet aina massiivisiin siltojen rakenteisiin. Työssä tarvitaan liitosmenetelmien hallintaa ja materiaalituntemusta sekä huolellisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja.

Ammatinvalinnan leppävirtalainen Juho Nissinen teki yläkoulun jälkeen autoalan ja metallialan välillä. Juuri ennen valmistumista Juho voitti nuorten ammattitaidon Suomen mestaruuden Taitaja-kilpailusta. Voisi siis sanoa, että Juho valmistui Suomen parhaana levyseppä-hitsaajana. Tällä hetkellä Juho suorittaa Savon ammatti- ja aikuisopistossa levy- ja hitsausalan ammattitutkintoa. Juhosta työssä on mukavaa varsinkin se, että kädenjäljen näkee heti. Tekemisessä kehittyy koko ajan, ja työnjäljen jatkuva parantuminen pitää motivoituneena.

Mm-kilpailuun osallistujat seulotaan karsintakilpailussa. Karsintakilpailun menestys varmisti Juhon reitin Worls Skills -kilpailuun. Taitaja2016-kilpailun voitto ja viides sija nuorten hitsauskilpailussa Konepaja-messuilla innosti hakemaan mukaan World Skills kilpailuun.

– Tässä vaiheessa jännittää vähän, mutta hyvällä tavalla. Abu Dhabin kilpailussa teräsrakennetyöt ovat todella monimuotoisia, Juho kertoo.

Juhon valmennuksesta vastaavat World Skills lajipäällikkö Jukka Saastamoinen ja World Skills ekspertti Tatu Hirvonen, molemmat toimivat metallialan opettajina Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

– Juho on todella rauhallinen, vahvuuksina hyvä hitsaustaito, ongelmanratkaisukyky, palvelualttius ja Juho on kova harjoittelemaan. Motivaatio ja tavoite ovat kohdallaan, eli korkealla. Voittoa Juho on lähdössä tavoittelemaan valmentajat kertovat. Ja samalla muistuttavat kuitenkin, että oma paras riittää.

– Hitsaus on ehdottomasti vahvuuteni ja hyvät valmentajat minulla on, he pitävät tavoitteet korkealla ja neuvovat hyvin, tietotaitoa löytyy, kertoo Juho.

Tatu Hirvosella on useamman vuoden kokemus ammattitaitokilpailjoiden valmennuksesta. Jukka Saastamoisen ammattitaitokilpailujen lajipäällikön ura puolestaan on vasta alkanut. Kilpailutoiminnassa opiskelijoiden esille tuomat haasteet motivoivat kyseiseen tehtävään, vaikkakin toiminta teettää paljon lisätöitä kaiken muun työn ohessa. Motivoituneiden ja kiinnostuneiden opiskelijoiden ohjaaminen auttaa jaksamaan arkityössä ja toisaalta pakottaa etsimään uusinta tietoa teräsrakentamisesta, sekä sitä kautta hallitsemaan myös uusia nykyteknologian mukaisia koneita, laitteita ja menetelmiä.

Alkuperäinen kirjoitus.

Urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen – tavoitteena paikka veikkausliigassa

Felix Ferahyan on Savon ammatti- ja aikuisopiston ensimmäisen vuoden liiketalouden perustutkinnon opiskelija, joka harjoittelee tällä hetkellä KuPS:n edustusjoukkueen mukana. 18-vuotias nuorimies kertoo urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen sujuneen hyvin.

– Olen tällä hetkellä työssäoppimassa KuPS:n toimistolla. Työtehtäviini kuuluu mm. kausikorttien myyntiä, postien käsittelyä sekä erilaisia toimistotehtäviä. IT puolella olemme ottaneet käyttöön uuden kausikorttiohjelman ja olen ollut mukana tekemässä tätä vaihtoa, Ferahyan kertoo.

Ferahyan on syntynyt Saksassa. Hän muutti perheineen Suomeen 5 vuotiaana, ja takaisin Saksaan jälleen 12 vuotiaana. Vuosi sitten hän palasi Suomeen.

– Tavoitteenani on päästä tulevalla kaudella pelaamaan Veikkausliigassa. Aiempaa kokemusta minulla on mm. Saksan juniorisarjoista.

Työssäoppimispäiväkirja pitää kärryillä

Ferahyan pitää työssäoppimispäiväkirjaa hyvänä oppimisen välineenä, jonka avulla niin opiskelija, opettaja kuin työssäoppimispaikkakin pysyvät oppimisen kärryillä siitä, missä ollaan menossa.

– Opiskelun osalta sekä omat että oppilaitoksen tavoitteet ovat minulla hyvin selvillä. Pidän siitä, että pystyn olemaan fyysisesti paikalla opinnoissa luokan mukana, sillä se on etäopiskelua tehokkaampi tapa oppia minulle. Liiketalous kiinnostaa ylipäätään eikä oman yrityksen perustaminenkaan ole poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessa.

KuPS Oy:n toimistopäällikkö Juuso Hartikainen kertoo yhteistyön Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa sujuneen hyvin.

– Oppimisen tavoitteet ovat olleet hyvin selvillä alusta saakka, mihin pyritään ja mitä asioita on tarkoitus työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta tehdä. On hienoa, että nuoret pääsevät näkemään käytännössä, mitä heidän opiskelemansa ala tarkoittaa käytännön työelämässä. Urheilun yhteensovittaminen opintoihin on sujunut hyvin.

Samaa mieltä Hartikaisen kanssa on Savon ammatti- ja aikuisopiston lehtori Markku Liukkunen.

– Olemme tehneet KuPS:n kanssa yhteistyötä jo useamman vuoden ajan. Felix on siinä mielessä hyvässä asemassa, että hän on työssäoppimassa samassa seurassa, jossa hän pelaa jalkapalloa. Ymmärrys KuPS:n osalta opiskelun ja urheilemisen yhteensovittamisesta on ollut esimerkillistä. Pyrimme koko ajan kehittämään toimintaa ja edistämään yhteistyötä, Liukkunen kertoo.

Kuva ja teksti: Markku Penttilä, Savon koulutuskuntayhtymä, Tiedottaja.