Yritystalousagrologista Remontti-Ainoksi

Viidenkympin villityksiä on monenlaisia: toiset hankkii moottoripyörän, toiset vaihtaa puolison nuorempaan, minä vaihdan alaa. Maatalousalan koulutuksella ei tehdaskaupungissa työllisty, joten on keksittävä jotain muuta.

Maatalon tyttönä lähdin ensin emäntäkouluun ja opiskelin sitten yritystalousagrologiksi. Emäntäisäntää minusta ei kotitilalleni tullut ja työuranikin loin toimittajana erikokoisissa paikallis- ja aluelehdissä eri puolilla Pohjois-Savon maakuntaa. Lehtialan tunnen myynninasiakaspalvelusta ilmoitusten tekemiseen ja kirjoittamisesta kuvaamiseen ja lehden taittamiseen. Vain painokoneen käyttämistä en osaa.

Olen koulutukseltani agrologi, mutta ammatiltani toimittaja. Muodollinen pätevyys alalle puuttuu, joten aukeavia toimittajan paikkoja on näillä vuosikymmenillä turha hakea. Opistotason agrologi jää nykypäivänä amk-agrologin jalkoihin, joten on keksittävä muuta. Kirvesmiehen ammatti on pieni sukuvika, joten sille ajauduin seuraavaksi. Sisustaja-verhoilija -mutkan kautta tosin, Anu Pesonen kertoo.

Hyvä työllistyy aina

Kun aloitin sisustaja-verhoilijan opinnot Savon ammattiopistossa jokunen vuosi sitten, kysyin opettajaltani, millaiset työllistymismahdllisuudet sisustajilla on. Hän totesi, että hyvä työllistyy aina.

Reilut kaksi vuotta sitten en osannut edes akkuporakonetta käyttää. Nyt osaan maalata, tapetoida, rakentaa sisäseiniä ja laatoittaa. Sisustajaksi valmistumisen jälkeen jatkoin talonrakentaja-linjalla ja tähtäin on valmistua kirvesmieheksi jouluna 2018. Osaamisen pakkiin on kertynyt jo paljon perustus-ja runkovaiheen töistä.

Kaikista takavuosien opinnoista on kuluneiden vuosien aikana ollut hyötyä. Viimeisin todiste siitä on liikeideakilpailun voitto joulukuussa 2017.

Varkauden Kauppakamari lanseerasi kevättalvella 2017 liikeideakilpailun, Sata uutta leijonaa. Siitä se sitten lähti, Remontti-Ainot, neljän sisustus- ja talonrakennusalaa opiskelevan naisen yritys. Ideamme oli tuoda naisia näkyvämmäksi remontointialalla ja tehdä kodin pintaremontteja, isompia ja pienempiä. Yritys huomioi naisnäkökulman niin työvaatteissa, työkaluissa ja tarvikkeissa kuin asiakaspalvelussakin.

Ainot kävivät pariin otteeseen juttelemassa liikeideasta, markkinoinnista ja liiketoimintasuunnitelmasta Kauppakamarin ja Uusyrityskeskus Wäläkyn ihmisten kanssa. Samaan aikaan he suunnittelivat joulukuun alkuun huipentuvaa finaalia, veret seisauttavaa esitystä, joka voittaisi tuomariston puolelleen. Finaali käytäisiin Leijonan luola -periaatteella; liikeidea esitellään kolmelle alueen yritysvaikuttajalle, jotka sitten puntaroivat idean mahdollisuudet ja julistaa voittajan.

Syksyn aikana Ainot rakensivat lavasteen, ”Pömpelin” , kuvaamaan osaamistaan. Tarvikkeet kaiveltiin puujätelavoilta, poistolaareista ja omien kaappien kätköistä. Ilman piirustuksia ja omasta päästä syntyi pyörillä liikkuva rakennelma. Pömpeli konkretisoi osaamisen sisärakentamisesta pintakäsittelyyn ja sisustamiseen.

Ainot eivät jätä asioita puolitiehen, joten he hankkivat itselleen sponsoriksi leppävirtalaisen työvaatevalmistaja Dimexin ja ottivat yhteyttä alueen lvi- ja sähköalan yrityksiin sekä tilitoimistoon. Sisustuspuolen osaamista nelikolla on, mutta lvi- ja sähkö-alan sekä taloushallinnon osaamista ei. Silloin on luotava hyvä yhteistyöverkosto.

Verenseisauttajaksi Ainot tekivät mainosvideon. Videoon saatiin miesnäkökulmaa SAKKY:n aikuispuolen opettajasta, Viljakaisen Janista.

Voittajista yrittäjäpolulle

Leijonien finaali oli joulukuun alussa paikallisen elokuvateatterin pääsalissa. Sali pursui yleisöä ja eturivissä istui tiukannäköinen raati. Video teki juuri oikean vaikutuksen ja sen jälkeen esiintyminen olikin helppoa. Työn esittely ja dekoreeraus sujui juuri niin kuin piti ja liikeidean sanallinen esittäminenkin vakuutti.

Remontti-Ainot vakuutti ideallaan ja osaamisellaan kolme yritysvaikuttajaa ja voitti kilpailun. Mitä kaikkea menestys nelikolle poikii, se jää nähtäväksi. Kilpailijoista kolme pyörittää tällä hetkellä ny-yritystä ja tekee sisustajan töitä opiskelun ohessa. Janissa Hänninen, Jonna Juvonen ja Riina Nissinen ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että pientä hanttihommaa on tarjolla koko ajan. Ja jos oot hyvä, niin sitten enemmän. Eihän tässä kerkee kouluun ollenkaan! Riina tiivistää kolmikon tunnot.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opiskelija perustaa oikealla rahalla toimiva ny-yrityksen. Sen myötä työelämätaidot ja taloudenhallinta vahvistuvat sekä vuorovaikutustaidot ja yrittäjäasenne kehittyvät. Ohjelma on avoin kaikille yläkoululaisille ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville, ja se on osa oppilaitosten opetusta.

Rakennusmestariksiko vielä?

Henkilökohtaisella tasolla sain kilpailusta rutkasti itseluottamusta ja -varmuutta. Hyödynsin aiempaa työkokemustani toimittajana ja yritystalousagrologin koulutustani liiketoimintasuunnitelman kirjoittamisessa, talonrakennusalan opinnoista taas oli hurjasti hyötyä Pömpelin runkotöissä. Liikeideakilpailuun osallistuminen vahvisti edelleen sitä käsitystä, että olen omalla alallani nyt.

Nälkä kasvaa syödessä ja opiskeluintoa riittää. Lvi-puoli ja etenkin rakennusmestarin opinnot kiinnostavat, mutta välillä pitää päästä kiinni työelämäänkin. Suunnittelu-ja työnjohtotehtäviin ei ole mitään asiaa, jollei ymmärrä itse perustyöstä mitään. Seuraava haaste onkin vakuuttaa tuleva työnantaja siitä, että naisesta on rakennusalalle. Putkipuolen ammattilaiseksi tai rakennusmestariksi opiskellaan sitten oppisopimuksen kautta.

Alkuperäinen kirjoitus Sakkyn sivuilla